KIRPPIS-vinkit keittiöön ja vuokapullaa pähkinäsuklaalla

Mun tulee leivottua pullaa varsin harvoin, leipää sen sijaan melko useasti. Siinä kohtaa kun "vaivaudun" pullataikinan pariin, niin siitä on löydyttävä jotain syntisen hyvää.....sellaista, jota varsi ei edes sietäisi joka viikko :)

Vuokapullissa, tehdään ne nyt miten vaan, parasta on ehdottomasti se, että tuoretta pintaa on paljon....siis sitä, joka ei ole paiston myötä ruskistunut.

Vuokapulla pähkinäsuklaalla (vuoka halkaisijaltaan noin 25cm)

Taikina:

21/2 dl maitoa

1pss kuivahiivaa

1dl sokeria

1 muna

1tl suolaa

2tl vaniljasokeria

100g voita

71/2dl vehnäjauhoja

Täyte:

1/2 prk Nutellaa

25g voita (sulatettuna)

sokeria

Sulata voi. Lämmitä maito näppituntumalla +42 astetta ja kaada se taikinakulhoon. Lisää joukkoon kuivahiiva ja sekoita vispilällä. Sekoita / vaivaa taikinan joukkoon kaikki muut taikinan ainekset ja anna kohota noin 45 minuuttia.

Jaa taikina kahtia ja kauli suorakaiteiksi. Levitä pintaan Nutellaa. Rullaa taikinalevyt ja leikkaa ne yhteensä 16 osaan. Pyöritä jokainen pala sulassa voissa ja sen päälle vielä sokerissa. Asettele palat vuokaan ja anna kohota vielä hetki. Paista 200 astetta ja noin 30 minuuttia.

KIRPPIS-vinkit keittiöön

1. Vanhat valurauta-pannut. Aivan ehdottomia hyviin pihveihin ja toimivat kaikilla liesillä (myös induktio) sekä uunissa.

2. Vanhat alumiinivuoat. Ne, jotka ovat palvelleet jo pari sukupolvea ja joista löytyy ihana ajanpatina. Toimivat edelleen hyvin ja ovat kauniita kattauksessakin.

3. Teräsastiat ja -tarjottimet. 

Nämä kaikki tuotteet ovat sellaisia, joita löytää useimmiten hintahaitarilla 0,50€-2€ /kpl. Joten, kun osuu kohdalle, niin kannattaa ostaa :)

Rabo De Toros ja vkonlopun puuhia

Syksy ja talvi ovat ihanien tuhtien pataruokien aikaa. Tämän häränhäntä-padan reseptin bongasin Maku-lehden blogista Onko nälkä?

Pataruokien valmistus sopii erityisen hyvin viikonloppuun tai ajankohtaan, jolloin ei tarvitse juosta kellon kanssa kilpaa. Tämän padan kypsyminen otti aikaa kuusi tuntia, mutta jokainen tunti oli kyllä odottamisen arvoinen.

Kaupanpäällisenä kodin täytti ihanat tuoksut - kaneli, punaviini, appelsiini ja pähkinäinen sherry.

Ainoa muutos, jonka tähän reseptiin seuraavalla kerralla tekisin on kanelitankojen määrän puolitus. Tämä siitä syystä, että nuori mies 10v oli seuraavaa mieltä "Vähän tässä on outoa se, että liha maistuu pullalle" :)

Viikonloppuna sain maalattua viimeisenkin välioven! Kyseinen ovi johtaa meidän koiratiloihin.

Alla näkymä koiratilojen oviaukosta. Koiratilat (noin 40m2) sijaitsevat siis kotimme yhteydessä. Se ei ole suinkaan sellainen paikka, jossa nuo karvatit kaiken aikaa aikaansa viettäisivät. Tilana kuitenkin tarpeellinen kaikkine toimintoineen - tällä koirien pääluvulla.

Ulkotarhaan johtava vanha ovi on tapetoitu noilla kolmella bulldogin päällä. Hyvin on tapetti kestänyt näinkin "tuulisessa" paikassa jo noin vuoden verran. Tapetti (omista kuvista) on isännän käsityötä ja tuotantoa MyShotilta.

Sunnuntaina oli aivan mieletön sää ja hyödynsimmekin sen kolmen tunnin metsäreissulla koiruuksien kanssa. Samalla tuli poimittua puoli kopallista suppilovahveroita. Suppiksia oli noussut jo hyvin, koot tosin vaihtelivat tikkuaskin ja 10centin kolikon välillä.

Tuo "meidän" metsä on aivan ihana paikka. Ihan heti ei uskoisi, että pohjanmaan lakeuksilta löytyy tällainen helmi :)

Mukavaa alkanutta viikkoa!

Pullan tuoksua ja sympatiaa

En tiedä aloittaisinko Zorrosta vaiko pullasta, joka maistuu niillekin - joille pulla ei maistu. Pullaresepti on äitini arkistoista ehkä jostain 1940-1950 luvun tietämiltä alun alkaen. Zorro-herra on sitten hieman tuoreempaa vuosikertaa, mutta varsinainen mamman mussukka. Kaikki meidän koirat ovat yhtä tärkeitä, mutta tämän poitsun kanssa MULLA kulkee aina samaan tahtiin ja se vasta onkin palkitseva tunne <3

Siskonpulla: 5dl maitoa, 2pss kuivahiivaa, 1muna, 2dl sokeria, 1rkl kardemummaa, 1tl suolaa, n.12dl vehnäjauhoja ja 50g sulatettua voita. Lämmitä maito +42 astetta, lisää kuivahiivat ja sen jälkeen kaikki muut. Anna taikinan kohota tuplaten. Kaada taikina jauhotetulle alustalle ja jaa se kahtia. Itse tein tällä kertaa vuoallisen siskonpullaa sekä pullapitkon. Tästä voi toki tehdä tuplasetin siskonpullaakin.

Leivo pieniä pullia, pyöritä ne sulassa voissa ja sen jälkeen sokeri-kaneliseoksessa. Asettele leivinpaperilla vuorattuun vuokaan suhteellisen tiiviisti ja anna kohota. Pitko syntyi samalla käsittelyllä. Paista 180 astetta ja noin 40 minuuttia.

Ruis-tattarisämpylät

Leipä oli päässyt loppumaan, joten ei muuta kuin tuumasta toimeen.

Juuri: 5dl vettä, 11/2pss kuivahiivaa, 3/4dl siirappia ja 6dl ruisjauhoja. Sekoita reilusti yli kädenlämpöiseen (+42 astetta) veteen kuivahiiva sekä muut ainekset. Anna tekeytyä noin 30 min huoneenlämmössä.

Lisää juuritaikinan joukkoon vajaa 1rkl suolaa, 3dl tattarijauhoja, 6dl ruisjauhoja sekä 50g sulatettua voita. Muotoile taikinasta pötkylä jauhotetulla alustalla, leikkaa 15 osaan ja muotoile sämpylöiksi. Anna kohota pellillä noin 30 minuuttia liinan alla. Paista uunissa 225astetta ja noin 17 minuuttia.

Appelsiinijuustokakku...

Ja valmistuksen hauska vahinko, joka täytyy uusia! Hätäistä voi siis onnistaakin :) Kyse on siis tuosta appelsiini-kerroksesta, jonka laitoin kakun pintaan ja joka sitten löytyikin keskeltä kakkua. Kerron nyt teillekin, miten tämä onnistuu...

Pohjan tein kaurakeksi-ohjeella: 2,5dl kaurahiutaleita, 1tl leivinjauhetta, 3/4dl sokeria, 1,5 rkl vehnäjauhoja, muna ja 75g sulaa voita. Kaikki sekaisin ja uuni 175astetta 8-10 minuuttia.

Täyte: 2dl kermaa vaahdotettuna, lisää joukkoon 2,5 dl Flora vaniljakastiketta ja vatkaa vielä vähän, 2tl vaniljasokeria, 1 appelsiinin mehu sekä kuoriraaste, 1 limen mehu sekä 6 liivatetta. Kaada täyte pohjan päälle. Anna kakun hyytyä jääkaapissa useamman tunnin verran.

Pinta joka löytyi keskeltä kakkua: 3 appelsiinin mehu kiehautettuna ja lisättynä 1 liivate. Ja sitten se vahinko - kaada kuumana hyytyneen kakun päälle ja laita taas jääkaappiin hyytymään.

Kun otin ns. Valmiin kakun kaapista, jäin ihmettelemään, mihin se pinta katosi? No, sen korvaamiseksi aloin sitten väkertämään sokerikuorrute-koristusta ja kun ekan palan leikkasin, löytyi sitten se kadonnut appelsiini-kerroskin :)

Lumipallo-efekti...

Meillä on ollut todella puuhakas lauantai aamupäivä. Jo viikolla tuo nuori mies ilmoitti, että hän aikoo LEIPOA viikonloppuna. Tuota intoa, niin kauan kun sitä riittää, ei viitsi rajoittaa...vaikka tuokion seurauksena syntyikin pipareita, joiden leivonta on tavattu aina säästää lähemmäksi joulua.

Toiseksi, meillä on ollut yksi vanha pöytä, jonka ajattelin ottaa käyttöön. Meinasin, että se menee sellaisenaan....mutta, mutta...niin kuin aina projekti kasvaa. Tässä siitä maistiaisia, lopusta kerron teille myöhemmin. Leppoisaa päivää jokaiselle!