Just nyt, kun aloin miettimään, niin en edes muista minä vuonna oltaisiin oltu edes yhtä vkoa saman katon alla puhtaasti "lomailemassa". Näin se vaan on, että tähänkin tottuu :)
Mähän hankin meille kesälomani alkajaisiksi kaasugrillin. Lomaa on nyt takana kohta neljä viikkoa ja vain yhden aterian olen laittanut sisällä, kaikki muut ulkosalla....satoi tai paistoi! Säiden osalta kaikkea tuolta väliltä onkin riittänyt :)
GRILLATTUNA
valkosipuli-yrttimarinoitua karitsan sisäfilettä
porkkanan puolikkaita
halloumi-juustoa
sekä maissin pätkiä
...palanen pihakeittiötä. Tämänhän mä ole rakennellut suurimmaksi osaksi kierrätys-materiaalista. Kippi-ovet ja laatikot on tehty jo parhaat päivänsä nähneistä pihan puulaatoista, pintakäsittelyn ne saivat Valtti-öljystä (sävynä Lumi, joka on käytännössä keloontuneen harmaa) + jokunen pala katiska-verkkoa.
Pihakeittiön työ / tunnelmavalaistus on kiedottu vanhan keloontuneen oksan ympärille.
Eilen tuli tehtyä ensimmäisen kerran pita-leipiä grillissä. Täytteeksi ne saivat kanaa ja kasviksia, tuoretta vihreää ja vähän kastikkeita.
PITALEIVÄT (6kpl)
11/2dl vettä
1/2tl suolaa
2tl sokeria
3dl karkeaa vehnäjauhoa
2tl kuivahiivaa
2rkl juoksevaa Oivariinia
Sekoita reilusti lämpimään veteen (+42C) kuivahiiva. Lisää joukkoon suola, sokeri, jauhot ja rasva. Vaivaa taikina tasaiseksi ja jaa kuuteen osaan. Kauli jokainen palanen leipäsiksi (halkaisija noin 10cm). Anna kohota ja grillaa kypsiksi.
Alkuperäinen ohje on Sunnuntai-jauhopaketin kyljestä pienin muutoksin.
PITALEIPIEN täyte (grillattuna sekin)
hunajamarinoitua kanaa
kypsää vuohenjuustoa
punasipulia
paprikaa
Meidän oma pihapiirihän ei ole suuren suuri ja itseasiassa vain vajaan 3 kilometrin päästä kaupungin keskustasta. Tämä asuntoalue on kuitenkin lähellä metsän laitaa ja sen verran vanha ja kasvustoltaan suojainen, jotta eläimiä riittää joka lähtöön.
Pihassa on vieraillut kettu, lukematon määrä rusakoita ja fasaaneja, vakioasukkina "yksi" siili sekä muita pihamaan tirpusia.
Tänään bongasin meidän suuren männyn ohuelta oksalta pikkuruisen oravan poikasen. Onhan noita oraviakin näkynyt, siis joka päivä, mutta näin pientä en ole itse nähnyt vielä koskaan. Turkkikin oli vielä ihan "vanuinen" ja häntä hyvin harva-karvainen :)
Tällä omalla pikku-planeetalla elämä sujuu siis mukavan touhukkaaseen ja leppoiseen malliin :)
Kuva Marko Tuominiemi